* * *
Herra - Sinä et koskaan lakkaa hämmästyttämästä minua.
Aina Sinä löydät uusia keinoja näyttääksesi,
että rakastat minua tällaisena kuin olen.
Kun ahdistus ja voimattomuus saavat minut lukkoon
enkä näe mitään mahdollisuuksia,
silloin kohtaat minut, olet voimakkaana läsnä.
Kun apeus tunkeutuu koko olemukseeni
eikä millään näytä olevan merkitystä,
silloin minussa syntyy ilo siitä, että pidät minua kädestä.
Kun tuomitsen itseäni ja velka on suuri,
silloin nostat minut pystyyn ja annat anteeksi.
Kun tiedän, että olen pettänyt Sinut
enkä ole lainkaan luottamuksesi arvoinen,
silloin ohjaat minut jo uusiin tehtäviin,
itse valmistamiisi tekoihin.
Kun nyt tulen tyhjänä eteesi,
Sinä otat minut majaksesi
antaessasi minulle itsesi pyhässä ehtoollisessa.
Herra - koskaan en ymmärrä valtakuntaasi,
mutta tahdon kiittää Sinua kaikesta sydämestäni.
Aamen.
(St Davidsgårdenin hiliaisuuden rukouksia)