Mobiilikirkko
Päivän rukoushetket
Päivärukous (Ad sextam)
1. Johdanto
E Herra, avaa minun huuleni,
S niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
E Jumala, ole armollinen, pelasta minut.
S Riennä avukseni, Herra.
E Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,
S niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. Halleluja.
(2. Virsi)
3. Psalmi
pS. 139
Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken.
Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon",
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi,
Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!
Jos yritän niitä laskea,
niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä.
Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.
Tutki minut, Jumala,
katso sydämeeni.
Koettele minua,
katso ajatuksiini.
Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä,
ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
4. Raamatunluku
* * *
Mark. 9:17–29
Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 9
Eräs mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, minä toin poikani sinun luoksesi. Hänessä on mykkä henki. Se ottaa hänet valtaansa missä vain. Se paiskaa hänet maahan, ja hän kuolaa ja kiristelee hampaitaan ja menee aivan jäykäksi. Pyysin, että opetuslapsesi ajaisivat hengen pois, mutta ei heistä ollut siihen.”
Silloin Jeesus sanoi heille: ”Voi tätä epäuskoista sukupolvea! Kuinka kauan minun on vielä oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää teitä? Tuokaa poika minun luokseni.” He toivat pojan Jeesuksen luo. Jeesuksen nähdessään henki heti kouristi poikaa, ja tämä kaatui, kieriskeli maassa ja kuolasi. Jeesus kysyi pojan isältä: ”Kuinka kauan hänellä on ollut tämä vaiva?” ”Pienestä pitäen”, vastasi mies. ”Henki on monet kerrat kaatanut hänet, jopa tuleen ja veteen, jotta saisi hänet tapetuksi. Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!” ”Jos voit?” vastasi Jeesus. ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Silloin pojan isä heti huusi: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!”
Kun Jeesus näki, että väkeä tuli aina vain lisää, hän käski saastaista henkeä sanoen: ”Mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde pojasta äläkä enää mene häneen!” Henki huusi, kouristi poikaa rajusti ja lähti hänestä. Poika jäi makaamaan elottoman näköisenä, ja monet sanoivatkin: ”Nyt hän kuoli.” Mutta Jeesus tarttui häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille, ja hän nousi.
Kun Jeesus sitten oli mennyt sisään ja vain opetuslapset olivat paikalla, nämä kysyivät häneltä: ”Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?” Hän vastasi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella.”
(5. Lyhyt vastauslaulu eli responsorio)
E Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.
S Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.
E Sinä pelastit minut kuolemasta,
et antanut jalkani astua harhaan.
S Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.
E Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
S Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.
6. Rukousjakso
E Jumala, Herra Sebaot, lohduta meitä.
S Kirkasta kasvosi, niin me saamme avun.
E Tule, Kristus, ja auta meitä.
S Lunasta meidät armosi tähden.
E Herra, kuule rukoukseni.
S Kallista korvasi huutoni puoleen.
E Rukoilkaamme.
Päivän rukous
Jeesus Kristus, Herramme.
Sinä paransit sairaat, jotka turvautuivat sinuun.
Sinä annoit synnit anteeksi.
Muista myös meitä,
sillä olemme riittämättömiä, olemme heikkoja.
Me tarvitsemme sinua,
niin kuin ihmiset tiesi varrella tarvitsivat sinua.
Herra, auta meitä uskomaan, auta rukoilemaan.
Ristin varjo lankeaa jo askeleillesi.
Pysäytä meidät, että jäisimme hiljaa kasvojesi eteen
ja sen ajan eteen, joka lähestyy.
Kuule meitä, Herra,
sinä joka Isän ja Pyhän Hengen kanssa elät ikuisesti.
Aamen
tai
Aamen
Isä meidän
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.
7. Siunaus
Herra siunatkoon (+) meitä.
Hän varjelkoon meidät kaikesta pahasta.
ja johtakoon meidät ikuiseen elämään.
Aamen
(8. Päätösmusiikki)