Mobiilikirkko

Bongaa messu



1. Johdanto

Johdanto-osan keskeinen sisältö on yhteinen rukous, kiitos ja ylistys.

Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän sisältöön ja kirkkovuoden tekstiin sekä hiljentää kuuntelemaan Jumalan puhetta. Virret ovat seurakunnan yhdessä laulamaa ja kirkkomuusikon säestämää musiikkia.

Alkusiunaus sulkee seurakunnan kolmiyhteisen Jumalan eli Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suojelukseen. Liturgina toimiva pappi ja seurakunta siunaavat toisensa vuorotervehdyksessä.

Yhteinen rippi ja synninpäästö. Synnintunnustuksessa seurakunta ja liturgi pyytävät yhteen ääneen lausuen anteeksi vääriä tekojaan ja laiminlyöntejään. Synnintunnustus on yhtaikaa yhteisöllinen ja henkilökohtainen. Sen jälkeen liturgi lausuu seurakunnalle synninpäästön ja liittyy näin Jeesuksen lupaukseen: ”Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut.”

Päivän psalmi on katkelma jostain Vanhan testamentin laulusta. Se voidaan lukea tai laulaa tai myös jättää pois.

Herra, armahda (Kyrie) on pyyntö, että Jumala kuulisi ihmistä ja tulisi hänen avukseen sekä antaisi jatkuvasti voimansa ja siunauksensa elämän arkeen ja juhlaan.

Kunnia (Gloria) ja kiitosvirsi ovat ylistystä Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Seurakunta kiittää seisomaan nousten yhdessä enkeleiden kanssa siitä, että Jeesus tuli ja kärsi meidän ihmisten puolesta ja antoi näin meille mahdollisuuden iankaikkisen elämään. Paastonaikoina kunnia ja kiitosvirsi jätetään laulamatta.

Päivän rukous. Seurakunta rukoilee liturgin johdolla Jumalaa muistaen Jeesuksen sanat: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.”

2. Sanaosa

Sanaosassa Jumala puhuu seurakunnalle monin eri tavoin. Hän on läsnä raamatunluvussa ja saarnassa sekä virsiteksteissä ja musiikissa.

Vanhan testamentin lukukappale. Lukukappaleet voi lukea joko pappi tai maallikko eli niin sanottu tavallinen seurakuntalainen, jolloin korostuu jumalanpalveluksen yhteisöllinen luonne.

Vastausmusiikki tekstien välillä auttaa seurakuntaa painamaan mieleensä ja mietiskelemään kuulemaansa tekstiä. Musiikki liittyy usein temaattisesti teksteihin. Se voi olla instrumentaali-, yksinlaulu- tai kuoroesitys.

Uuden testamentin lukukappale on yleensä katkelma jostakin Uuden testamentin kirjeestä. Suurin osa näistä lukukappaleista on poimittu apostoli Paavalin kirjeistä.

Päivän virsi on messun päävirsi. Päivän virsi liittyy kiinteästi pyhäpäivän lukukappaleisiin ja on tavallaan yksi niistä koko seurakunnan laulamana.

Evankeliumi luetaan katkelmana Matteuksen, Markuksen, Luukkaan tai Johanneksen evankeliumista. Seurakunta voi korostaa evankeliumin tärkeyttä laulamalla sen jälkeen Hallelujan.

Uskontunnustus (Credo) sisältää kirkon opin kiteytyneessä muodossa. Uskontunnustus pyrkii tavoittamaan mahdollisimman hyvän sanallisen muodon sellaiselle, mikä jumalallisena on kuitenkin inhimillisten sanojemme ulottumattomissa. Kirkoissamme käytetään useimmiten niin sanottua Apostolista uskontunnustusta.

Yhteinen esirukous on rukous kristillisen kirkon ja seurakunnan puolesta. Siinä pyydetään hallitukselle ja eduskunnalle viisautta tehdä hyviä päätöksiä. Siinä rukoillaan rauhaa maailmaan ja pyydetään Jumalaa auttamaan vaikeuksissa olevia. Yhteisessä esirukouksessa pappi voi myös lukea ääneen seurakuntalaisten kirjoittamia rukouspyyntöjä. Samoin yhteinen esirukous voi sisältää hiljaisen jakson, jonka aikana seurakuntalaiset rukoilevat ääneti mielessään.

3. Ehtoollisosa

Ehtoollisosaan kuuluvat ehtoolliselle valmistautuminen, itse ehtoollinen ja ehtoollisesta kiittäminen. Ehtoollista vietetään kirkoissa lähes joka sunnuntai.

Uhrivirren aikana katetaan ehtoollispöytä ja kerätään kolehti eli uhrilahja, joka on mahdollisuus kiittää Jumalan lahjoista jakamalla omastaan tarvitseville. Liturgin rukouksen jälkeen seurakunta laulaa Pyhä-hymnin (Sanctus) yhdessä ”enkelien ja kaikkien pyhien kanssa”.

Ehtoollisrukouksessa muistetaan Jumalan pelastustekoja ja rukoillaan Pyhän Hengen läsnäoloa. Siihen sisältyvissä ehtoollisen asetussanoissa liturgi kertaa sen, miten Jeesus ennen kuolemaansa asetti ehtoollisen ja kehotti viettämään sitä hänen muistokseen.

Isä meidän on Jeesuksen itsensä oppilailleen opettama rukous. Seurakunta lausuu sen yhdessä liturgin kanssa.

Herran rauha ja Jumalan Karitsa. Liturgi ja seurakunta toivottavat toisilleen rauhaa. Jumalan Karitsa (Agnus Dei) -osassa seurakunta pyytää laulaen, että Kristus ottaisi pois maailman synnin ja antaisi rauhan ja siunauksen.

Ehtoollisen vietto. Ehtoollisella seurakunta tulee osalliseksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Alttarin äärellä voimme olla yhteydessä edesmen- neiden rakkaidemme kanssa. Ehtoollisen aikana kuullaan rauhallista musiikkia. Ehtoollinen on kasteen lisäksi luterilaisen kirkon toinen sakramentti.

Kiitosrukouksessa seurakunta kiittää Jumalaa vastaanottamastaan ehtoollisen lahjasta ja kristittyjen yhteydestä.

4. Päätös

Messun päätösosa on ylistystä ja kiitosta Jumalan lahjoista.

Ylistyksessä seurakunta kiittää ja kunnioittaa Jumalaa laulaen ja seisomaan nousten.

Herran siunaus. Pappi lukee seurakunnalle Herran siunauksen ja piirtää lopuksi sen ylle ristinmerkin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Herran siunauksella pyydetään siunausta ja varjelusta. Messuun osallistuvat voivat myös itse siunata itsensä ristinmerkillä.

Loppuvirsi on usein melodialtaan reipas ja tekstiltään iloinen.

Päätösmusiikiksi kirkkomuusikko voi soittaa uruilla kohottavaa ja iloista musiikkia. Päätösmusiikki voi olla myös luonteeltaan rohkaiseva kuoroesitys.

Lähettäminen. Pappi lausuu messun päätteeksi: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.” Lähettäminen sisältää ajatuksen, että kristityt on tarkoitettu palvelemaan myös toisia ihmisiä.

Teksti: Pälvi Ahoinpelto ja Hannu Vapaavuori

Kuvat: Esko Jämsä



20. sunnuntai helluntaista

Perjantai 23.10.2020

Usko ja epäusko

Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita.


Kaksi alttarikynttilää

Psalmi

Antifoni:

Sinä, Herra, hallitset ikuisesti,
sinun nimesi kaikuu polvesta polveen.

Ps. 102: 13

Psalmi:

Kuuntele, kansani, mitä opetan,
tarkatkaa sanojani, te kaikki.
  Minä aion esittää viisaiden mietteitä,
  tuon julki menneisyyden arvoituksia,
vanhoja asioita, joista olemme kuulleet,
joista isämme ovat meille kertoneet.
  Me emme salaa niitä lapsiltamme
  vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta,
  Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.
Hän sääti Jaakobille säädöksensä,
hän antoi Israelille lakinsa
  ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen,
  jotta tulevakin polvi ne tuntisi,
jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat
ja kertoisivat omille lapsilleen.
  Jumalaan heidän tulee turvautua,
  muistaa, mitä hän on tehnyt,
  ja noudattaa hänen käskyjään,
jotta eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset,
jotka häilyivät sinne tänne eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.

Ps. 78: 1–8

  Kunnia Isälle ja Pojalle
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Herran käsi on meidän yllämme.
Herran käsi on voimallinen!

Ps. 118: 16


Alkuvirsiä

267 - Sua syvyydestä avuksi
293 - En tahdo Herrastani
539 - Ah herää, sydämeni

Päivän virsiä

289 - Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja
314 - Suo, Jeesus rakkaani
478 - Jos, Jeesus, Herrani
368 - Jeesus matkakumppani

Ensimmäinen lukukappale

Jes. 8: 11–15

Lujalla kädellä Herra veti minut pois siltä tieltä, jota tämä kansa kulkee. Hän sanoi:
- Älkää sitä kutsuko salaliitoksi,
mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu.
Älkää vavisko,
älkää sitä pelätkö,
mitä se pelkää.
Pitäkää te Herra Sebaot pyhänä,
pelätkää vain häntä,
vaviskaa hänen edessään.
Hänestä on tuleva solmu ja este,
kompastuskivi, kallionlohkare
Israelin kahden kuningashuoneen tielle,
Jerusalemin asukkaille loukku ja ansa.
Monet heistä kompastuvat,
syöksyvät nurin niskoin, loukkaantuvat,
tarttuvat ansaan, jäävät kiinni.




Toinen lukukappale

2. Kor. 1: 18–22

Jumala voi todistaa, etten sano teille sekä: ”Kyllä” että: ”Ei.” Eihän myöskään Jeesus Kristus, Jumalan Poika, jota minä, Silvanus ja Timoteus olemme teille julistaneet, tullut ollakseen sekä ”kyllä” että ”ei”, vaan hänessä toteutui ”kyllä”. Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet hänessä vahvistuksen. Siksi mekin vastaamme hänen kauttaan: ”Aamen”, Jumalan kunniaksi. Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen.


Evankeliumi

Joh. 9: 24–38

Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: ”Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen.” Mies vastasi: ”Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.” He kyselivät: ”Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?” Mies vastasi: ”Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?” He vastasivat hänelle pilkallisesti: ”Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä.” ”Merkillistä”, mies vastasi, ”että te ette tiedä, mistä hän on - ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni. Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies - ja sinä rupeat opettamaan meitä!” He ajoivat miehen ulos.
    Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: ”Uskotko Ihmisen Poikaan?” ”Herra, kuka hän on?” mies kysyi. ”Sano, jotta voisin uskoa.” Jeesus sanoi: ”Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi.” ”Minä uskon, Herra”, mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.


Päivän rukous

Herra, kaikkivaltias Jumala.
Sinä olet hallitsija ikuisesti,
sinun lupauksesi pysyvät polvesta polveen.
Opeta meitä ihmettelemään tekojasi
ja kiittämään niistä,
ettemme unohtaisi hyvyyttäsi
ja lakkaisi luottamasta sinuun.
Rohkaise meitä kertomaan uskollisuudestasi
myös lapsillemme,
että hekin saisivat kulkea elämän tietä
Poikasi Jeesuksen Kristuksen vapauttamina.
Tätä rukoilemme hänen nimessään.