MobiilikirkkoBongaa messu
1. JohdantoJohdanto-osan keskeinen sisältö on yhteinen rukous, kiitos ja ylistys. Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän sisältöön ja kirkkovuoden tekstiin sekä hiljentää kuuntelemaan Jumalan puhetta. Virret ovat seurakunnan yhdessä laulamaa ja kirkkomuusikon säestämää musiikkia. Alkusiunaus sulkee seurakunnan kolmiyhteisen Jumalan eli Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suojelukseen. Liturgina toimiva pappi ja seurakunta siunaavat toisensa vuorotervehdyksessä. Yhteinen rippi ja synninpäästö. Synnintunnustuksessa seurakunta ja liturgi pyytävät yhteen ääneen lausuen anteeksi vääriä tekojaan ja laiminlyöntejään. Synnintunnustus on yhtaikaa yhteisöllinen ja henkilökohtainen. Sen jälkeen liturgi lausuu seurakunnalle synninpäästön ja liittyy näin Jeesuksen lupaukseen: ”Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut.” Päivän psalmi on katkelma jostain Vanhan testamentin laulusta. Se voidaan lukea tai laulaa tai myös jättää pois. Herra, armahda (Kyrie) on pyyntö, että Jumala kuulisi ihmistä ja tulisi hänen avukseen sekä antaisi jatkuvasti voimansa ja siunauksensa elämän arkeen ja juhlaan. Kunnia (Gloria) ja kiitosvirsi ovat ylistystä Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Seurakunta kiittää seisomaan nousten yhdessä enkeleiden kanssa siitä, että Jeesus tuli ja kärsi meidän ihmisten puolesta ja antoi näin meille mahdollisuuden iankaikkisen elämään. Paastonaikoina kunnia ja kiitosvirsi jätetään laulamatta. Päivän rukous. Seurakunta rukoilee liturgin johdolla Jumalaa muistaen Jeesuksen sanat: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.”
2. SanaosaSanaosassa Jumala puhuu seurakunnalle monin eri tavoin. Hän on läsnä raamatunluvussa ja saarnassa sekä virsiteksteissä ja musiikissa. Vanhan testamentin lukukappale. Lukukappaleet voi lukea joko pappi tai maallikko eli niin sanottu tavallinen seurakuntalainen, jolloin korostuu jumalanpalveluksen yhteisöllinen luonne. Vastausmusiikki tekstien välillä auttaa seurakuntaa painamaan mieleensä ja mietiskelemään kuulemaansa tekstiä. Musiikki liittyy usein temaattisesti teksteihin. Se voi olla instrumentaali-, yksinlaulu- tai kuoroesitys. Uuden testamentin lukukappale on yleensä katkelma jostakin Uuden testamentin kirjeestä. Suurin osa näistä lukukappaleista on poimittu apostoli Paavalin kirjeistä. Päivän virsi on messun päävirsi. Päivän virsi liittyy kiinteästi pyhäpäivän lukukappaleisiin ja on tavallaan yksi niistä koko seurakunnan laulamana. Evankeliumi luetaan katkelmana Matteuksen, Markuksen, Luukkaan tai Johanneksen evankeliumista. Seurakunta voi korostaa evankeliumin tärkeyttä laulamalla sen jälkeen Hallelujan. Uskontunnustus (Credo) sisältää kirkon opin kiteytyneessä muodossa. Uskontunnustus pyrkii tavoittamaan mahdollisimman hyvän sanallisen muodon sellaiselle, mikä jumalallisena on kuitenkin inhimillisten sanojemme ulottumattomissa. Kirkoissamme käytetään useimmiten niin sanottua Apostolista uskontunnustusta.
Yhteinen esirukous on rukous kristillisen kirkon ja seurakunnan puolesta. Siinä pyydetään hallitukselle ja eduskunnalle viisautta tehdä hyviä päätöksiä. Siinä rukoillaan rauhaa maailmaan ja pyydetään Jumalaa auttamaan vaikeuksissa olevia. Yhteisessä esirukouksessa pappi voi myös lukea ääneen seurakuntalaisten kirjoittamia rukouspyyntöjä. Samoin yhteinen esirukous voi sisältää hiljaisen jakson, jonka aikana seurakuntalaiset rukoilevat ääneti mielessään.
3. EhtoollisosaEhtoollisosaan kuuluvat ehtoolliselle valmistautuminen, itse ehtoollinen ja ehtoollisesta kiittäminen. Ehtoollista vietetään kirkoissa lähes joka sunnuntai. Uhrivirren aikana katetaan ehtoollispöytä ja kerätään kolehti eli uhrilahja, joka on mahdollisuus kiittää Jumalan lahjoista jakamalla omastaan tarvitseville. Liturgin rukouksen jälkeen seurakunta laulaa Pyhä-hymnin (Sanctus) yhdessä ”enkelien ja kaikkien pyhien kanssa”. Ehtoollisrukouksessa muistetaan Jumalan pelastustekoja ja rukoillaan Pyhän Hengen läsnäoloa. Siihen sisältyvissä ehtoollisen asetussanoissa liturgi kertaa sen, miten Jeesus ennen kuolemaansa asetti ehtoollisen ja kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. Isä meidän on Jeesuksen itsensä oppilailleen opettama rukous. Seurakunta lausuu sen yhdessä liturgin kanssa. Herran rauha ja Jumalan Karitsa. Liturgi ja seurakunta toivottavat toisilleen rauhaa. Jumalan Karitsa (Agnus Dei) -osassa seurakunta pyytää laulaen, että Kristus ottaisi pois maailman synnin ja antaisi rauhan ja siunauksen. Ehtoollisen vietto. Ehtoollisella seurakunta tulee osalliseksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Alttarin äärellä voimme olla yhteydessä edesmen- neiden rakkaidemme kanssa. Ehtoollisen aikana kuullaan rauhallista musiikkia. Ehtoollinen on kasteen lisäksi luterilaisen kirkon toinen sakramentti. Kiitosrukouksessa seurakunta kiittää Jumalaa vastaanottamastaan ehtoollisen lahjasta ja kristittyjen yhteydestä. 4. Päätös
Messun päätösosa on ylistystä ja kiitosta Jumalan lahjoista. Ylistyksessä seurakunta kiittää ja kunnioittaa Jumalaa laulaen ja seisomaan nousten. Herran siunaus. Pappi lukee seurakunnalle Herran siunauksen ja piirtää lopuksi sen ylle ristinmerkin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Herran siunauksella pyydetään siunausta ja varjelusta. Messuun osallistuvat voivat myös itse siunata itsensä ristinmerkillä. Loppuvirsi on usein melodialtaan reipas ja tekstiltään iloinen. Päätösmusiikiksi kirkkomuusikko voi soittaa uruilla kohottavaa ja iloista musiikkia. Päätösmusiikki voi olla myös luonteeltaan rohkaiseva kuoroesitys. Lähettäminen. Pappi lausuu messun päätteeksi: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.” Lähettäminen sisältää ajatuksen, että kristityt on tarkoitettu palvelemaan myös toisia ihmisiä.
Teksti: Pälvi Ahoinpelto ja Hannu Vapaavuori Kuvat: Esko Jämsä
17. sunnuntai helluntaistaSunnuntai 24.9.2023Jeesus antaa elämän Tätä sunnuntaita on kutsuttu evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. Kerran luomakuntakin vapautetaan katoavaisuuden orjuudesta. Kaksi alttarikynttilää Psalmi Antifoni: Sinä pelastit minut kuolemasta, Ps. 56:14 Psalmi: Sinä olet suuri ja teet ihmetekoja, Ps. 86:10–13 Kunnia Isälle ja Pojalle Antifoni toistetaan Hallelujasäe Tuonelan kohdusta minä huudan apua, Joona 2:3 Alkuvirsiä 625 - Jeesus elää, turvani 297 - Mun hyvään Herraani 517 - Herra, kädelläsi Päivän virsiä 242 - Jo vaietkoon vaikerrus, itku 249 - Pois kirkas suvi kulkee 604 - Oi Herrani, kun matkani 616 - Puhtaana niityn kukka Ensimmäinen lukukappaleJob 19:25–27Jobin kirjasta, luvusta 19 Minä tiedän, että lunastajani elää. Toinen lukukappale2. Kor. 4:7–14Toisesta kirjeestä korinttilaisille, luvusta 4 Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. EvankeliumiJoh. 11:21–29 (30–31) 32–45Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 11 Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.” Jeesus sanoi: ”Veljesi nousee kuolleista.” Martta vastasi: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.” Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” ”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Päivän rukousJumala,
|