Mobiilikirkko

1. Johdanto

Johdanto-osan keskeinen sisältö on yhteinen rukous, kiitos ja ylistys.

Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän sisältöön ja kirkkovuoden tekstiin sekä hiljentää kuuntelemaan Jumalan puhetta. Virret ovat seurakunnan yhdessä laulamaa ja kirkkomuusikon säestämää musiikkia.

Alkusiunaus sulkee seurakunnan kolmiyhteisen Jumalan eli Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suojelukseen. Liturgina toimiva pappi ja seurakunta siunaavat toisensa vuorotervehdyksessä.

Yhteinen rippi ja synninpäästö. Synnintunnustuksessa seurakunta ja liturgi pyytävät yhteen ääneen lausuen anteeksi vääriä tekojaan ja laiminlyöntejään. Synnintunnustus on yhtaikaa yhteisöllinen ja henkilökohtainen. Sen jälkeen liturgi lausuu seurakunnalle synninpäästön ja liittyy näin Jeesuksen lupaukseen: ”Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut.”

Päivän psalmi on katkelma jostain Vanhan testamentin laulusta. Se voidaan lukea tai laulaa tai myös jättää pois.

Herra, armahda (Kyrie) on pyyntö, että Jumala kuulisi ihmistä ja tulisi hänen avukseen sekä antaisi jatkuvasti voimansa ja siunauksensa elämän arkeen ja juhlaan.

Kunnia (Gloria) ja kiitosvirsi ovat ylistystä Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Seurakunta kiittää seisomaan nousten yhdessä enkeleiden kanssa siitä, että Jeesus tuli ja kärsi meidän ihmisten puolesta ja antoi näin meille mahdollisuuden iankaikkisen elämään. Paastonaikoina kunnia ja kiitosvirsi jätetään laulamatta.

Päivän rukous. Seurakunta rukoilee liturgin johdolla Jumalaa muistaen Jeesuksen sanat: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.”

2. Sanaosa

Sanaosassa Jumala puhuu seurakunnalle monin eri tavoin. Hän on läsnä raamatunluvussa ja saarnassa sekä virsiteksteissä ja musiikissa.

Vanhan testamentin lukukappale. Lukukappaleet voi lukea joko pappi tai maallikko eli niin sanottu tavallinen seurakuntalainen, jolloin korostuu jumalanpalveluksen yhteisöllinen luonne.

Vastausmusiikki tekstien välillä auttaa seurakuntaa painamaan mieleensä ja mietiskelemään kuulemaansa tekstiä. Musiikki liittyy usein temaattisesti teksteihin. Se voi olla instrumentaali-, yksinlaulu- tai kuoroesitys.

Uuden testamentin lukukappale on yleensä katkelma jostakin Uuden testamentin kirjeestä. Suurin osa näistä lukukappaleista on poimittu apostoli Paavalin kirjeistä.

Päivän virsi on messun päävirsi. Päivän virsi liittyy kiinteästi pyhäpäivän lukukappaleisiin ja on tavallaan yksi niistä koko seurakunnan laulamana.

Evankeliumi luetaan katkelmana Matteuksen, Markuksen, Luukkaan tai Johanneksen evankeliumista. Seurakunta voi korostaa evankeliumin tärkeyttä laulamalla sen jälkeen Hallelujan.

Uskontunnustus (Credo) sisältää kirkon opin kiteytyneessä muodossa. Uskontunnustus pyrkii tavoittamaan mahdollisimman hyvän sanallisen muodon sellaiselle, mikä jumalallisena on kuitenkin inhimillisten sanojemme ulottumattomissa. Kirkoissamme käytetään useimmiten niin sanottua Apostolista uskontunnustusta.

Yhteinen esirukous on rukous kristillisen kirkon ja seurakunnan puolesta. Siinä pyydetään hallitukselle ja eduskunnalle viisautta tehdä hyviä päätöksiä. Siinä rukoillaan rauhaa maailmaan ja pyydetään Jumalaa auttamaan vaikeuksissa olevia. Yhteisessä esirukouksessa pappi voi myös lukea ääneen seurakuntalaisten kirjoittamia rukouspyyntöjä. Samoin yhteinen esirukous voi sisältää hiljaisen jakson, jonka aikana seurakuntalaiset rukoilevat ääneti mielessään.

3. Ehtoollisosa

Ehtoollisosaan kuuluvat ehtoolliselle valmistautuminen, itse ehtoollinen ja ehtoollisesta kiittäminen. Ehtoollista vietetään kirkoissa lähes joka sunnuntai.

Uhrivirren aikana katetaan ehtoollispöytä ja kerätään kolehti eli uhrilahja, joka on mahdollisuus kiittää Jumalan lahjoista jakamalla omastaan tarvitseville. Liturgin rukouksen jälkeen seurakunta laulaa Pyhä-hymnin (Sanctus) yhdessä ”enkelien ja kaikkien pyhien kanssa”.

Ehtoollisrukouksessa muistetaan Jumalan pelastustekoja ja rukoillaan Pyhän Hengen läsnäoloa. Siihen sisältyvissä ehtoollisen asetussanoissa liturgi kertaa sen, miten Jeesus ennen kuolemaansa asetti ehtoollisen ja kehotti viettämään sitä hänen muistokseen.

Isä meidän on Jeesuksen itsensä oppilailleen opettama rukous. Seurakunta lausuu sen yhdessä liturgin kanssa.

Herran rauha ja Jumalan Karitsa. Liturgi ja seurakunta toivottavat toisilleen rauhaa. Jumalan Karitsa (Agnus Dei) -osassa seurakunta pyytää laulaen, että Kristus ottaisi pois maailman synnin ja antaisi rauhan ja siunauksen.

Ehtoollisen vietto. Ehtoollisella seurakunta tulee osalliseksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Alttarin äärellä voimme olla yhteydessä edesmen- neiden rakkaidemme kanssa. Ehtoollisen aikana kuullaan rauhallista musiikkia. Ehtoollinen on kasteen lisäksi luterilaisen kirkon toinen sakramentti.

Kiitosrukouksessa seurakunta kiittää Jumalaa vastaanottamastaan ehtoollisen lahjasta ja kristittyjen yhteydestä.

4. Päätös

Messun päätösosa on ylistystä ja kiitosta Jumalan lahjoista.

Ylistyksessä seurakunta kiittää ja kunnioittaa Jumalaa laulaen ja seisomaan nousten.

Herran siunaus. Pappi lukee seurakunnalle Herran siunauksen ja piirtää lopuksi sen ylle ristinmerkin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Herran siunauksella pyydetään siunausta ja varjelusta. Messuun osallistuvat voivat myös itse siunata itsensä ristinmerkillä.

Loppuvirsi on usein melodialtaan reipas ja tekstiltään iloinen.

Päätösmusiikiksi kirkkomuusikko voi soittaa uruilla kohottavaa ja iloista musiikkia. Päätösmusiikki voi olla myös luonteeltaan rohkaiseva kuoroesitys.

Lähettäminen. Pappi lausuu messun päätteeksi: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.” Lähettäminen sisältää ajatuksen, että kristityt on tarkoitettu palvelemaan myös toisia ihmisiä.

Teksti: Pälvi Ahoinpelto ja Hannu Vapaavuori

Kuvat: Esko Jämsä

18. sunnuntai helluntaista

13.10.2019

Kristityn vapaus

Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille.

Vuosikerta: Ensimmäinen vuosikerta
Liturginen väri: Vihreä
Alttarikynttilät: Kaksi alttarikynttilää

Alkuvirsiä:

186 Nyt kuinka kiittäisimme
272 Oi Jeesus, auttaja Päivän virsiä:

185 Herra, annat sanassasi
315 Valvoa mun, Jeesus, anna
415 Käskien et hallitse, Kristus

 Psalmi

Antifoni:

Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni,se on valo minun matkallani.

Ps. 119: 105

Psalmi:

Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin.  Sinun käskysi ovat alati ohjeenani,   ne tekevät minut vihollisiani viisaammaksi.Olen oppineempi kuin kaikki opettajani, kun tutkin sinun liittosi säädöksiä.  Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat,   kun noudatan sinun säädöksiäsi.Pahan poluille en jalallani astu, minä tahdon totella sinun sanaasi.  Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään,   sillä sinulta minä olen oppini saanut.Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi! Ne maistuvat hunajaa makeammilta.  Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä.   Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä!

Ps. 119: 97-104

Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,   iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Iäti kestää hänen armonsa.

Ps. 136: 1

Ensimmäinen vuosikerta

Ensimmäinen lukukappale

Jes. 44: 21-23

Muista, Jaakob, sinä minun palvelijani,muista, Israel,että minä olen sinut muovannut,sinä olet minun palvelijani,sinä et minulta unohdu, Israel.Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven,sinun syntisi kuin pilviverhon.Palaa minun luokseni,minä olen lunastanut sinut vapaaksi.Riemuitkaa, taivaat, sillä Herra on tämän tehnyt,iloitkaa, maan syvyydet,puhjetkaa riemuun, te vuoret,te metsät ja jokainen metsän puu:Herra on lunastanut Jaakobin!Hän on pelastanut Israelin,hän on osoittanut kirkkautensa.

Toinen lukukappale

Gal. 5: 1-6

Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. Minä, Paavali, sanon teille: jos annatte ympärileikata itsenne, teille ei ole Kristuksesta mitään hyötyä. Vakuutan vielä kerran jokaiselle, joka antaa ympärileikata itsensä, että hän on velvollinen noudattamaan lain kaikkia määräyksiä. Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle. Koska me uskosta olemme saaneet Hengen, odotamme hartaasti, että toivomme toteutuisi ja me saavuttaisimme vanhurskauden. Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.

Evankeliumi

Luuk. 14: 1-6

Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Kävi niin, että hänen luokseen tuli vesipöhöä sairastava mies. Jeesus kääntyi lainopettajien ja fariseusten puoleen ja kysyi: ”Onko sapattina lupa parantaa vai ei?” He eivät sanoneet siihen mitään. Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Sitten hän taas kysyi: ”Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?” Tähän he eivät kyenneet vastaamaan.

Rukous

Herramme ja Jumalamme. Kiitos vapaudesta, johon olet kutsunut meidät, kiitos totuudesta, joka yksin tekee vapaaksi. Tee meidät lujiksi, ettemme antautuisi pahalle silloinkaan, kun se lupaa meille helppoa elämää tai naamioituu yleiseen mielipiteeseen ja yhteiseen etuun. Anna totuutesi ja rakkautesi ohjata sanojamme ja tekojamme.

Aamen