Mobiilikirkko

Bongaa messu



1. Johdanto

Johdanto-osan keskeinen sisältö on yhteinen rukous, kiitos ja ylistys.

Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän sisältöön ja kirkkovuoden tekstiin sekä hiljentää kuuntelemaan Jumalan puhetta. Virret ovat seurakunnan yhdessä laulamaa ja kirkkomuusikon säestämää musiikkia.

Alkusiunaus sulkee seurakunnan kolmiyhteisen Jumalan eli Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suojelukseen. Liturgina toimiva pappi ja seurakunta siunaavat toisensa vuorotervehdyksessä.

Yhteinen rippi ja synninpäästö. Synnintunnustuksessa seurakunta ja liturgi pyytävät yhteen ääneen lausuen anteeksi vääriä tekojaan ja laiminlyöntejään. Synnintunnustus on yhtaikaa yhteisöllinen ja henkilökohtainen. Sen jälkeen liturgi lausuu seurakunnalle synninpäästön ja liittyy näin Jeesuksen lupaukseen: ”Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut.”

Päivän psalmi on katkelma jostain Vanhan testamentin laulusta. Se voidaan lukea tai laulaa tai myös jättää pois.

Herra, armahda (Kyrie) on pyyntö, että Jumala kuulisi ihmistä ja tulisi hänen avukseen sekä antaisi jatkuvasti voimansa ja siunauksensa elämän arkeen ja juhlaan.

Kunnia (Gloria) ja kiitosvirsi ovat ylistystä Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Seurakunta kiittää seisomaan nousten yhdessä enkeleiden kanssa siitä, että Jeesus tuli ja kärsi meidän ihmisten puolesta ja antoi näin meille mahdollisuuden iankaikkisen elämään. Paastonaikoina kunnia ja kiitosvirsi jätetään laulamatta.

Päivän rukous. Seurakunta rukoilee liturgin johdolla Jumalaa muistaen Jeesuksen sanat: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.”

2. Sanaosa

Sanaosassa Jumala puhuu seurakunnalle monin eri tavoin. Hän on läsnä raamatunluvussa ja saarnassa sekä virsiteksteissä ja musiikissa.

Vanhan testamentin lukukappale. Lukukappaleet voi lukea joko pappi tai maallikko eli niin sanottu tavallinen seurakuntalainen, jolloin korostuu jumalanpalveluksen yhteisöllinen luonne.

Vastausmusiikki tekstien välillä auttaa seurakuntaa painamaan mieleensä ja mietiskelemään kuulemaansa tekstiä. Musiikki liittyy usein temaattisesti teksteihin. Se voi olla instrumentaali-, yksinlaulu- tai kuoroesitys.

Uuden testamentin lukukappale on yleensä katkelma jostakin Uuden testamentin kirjeestä. Suurin osa näistä lukukappaleista on poimittu apostoli Paavalin kirjeistä.

Päivän virsi on messun päävirsi. Päivän virsi liittyy kiinteästi pyhäpäivän lukukappaleisiin ja on tavallaan yksi niistä koko seurakunnan laulamana.

Evankeliumi luetaan katkelmana Matteuksen, Markuksen, Luukkaan tai Johanneksen evankeliumista. Seurakunta voi korostaa evankeliumin tärkeyttä laulamalla sen jälkeen Hallelujan.

Uskontunnustus (Credo) sisältää kirkon opin kiteytyneessä muodossa. Uskontunnustus pyrkii tavoittamaan mahdollisimman hyvän sanallisen muodon sellaiselle, mikä jumalallisena on kuitenkin inhimillisten sanojemme ulottumattomissa. Kirkoissamme käytetään useimmiten niin sanottua Apostolista uskontunnustusta.

Yhteinen esirukous on rukous kristillisen kirkon ja seurakunnan puolesta. Siinä pyydetään hallitukselle ja eduskunnalle viisautta tehdä hyviä päätöksiä. Siinä rukoillaan rauhaa maailmaan ja pyydetään Jumalaa auttamaan vaikeuksissa olevia. Yhteisessä esirukouksessa pappi voi myös lukea ääneen seurakuntalaisten kirjoittamia rukouspyyntöjä. Samoin yhteinen esirukous voi sisältää hiljaisen jakson, jonka aikana seurakuntalaiset rukoilevat ääneti mielessään.

3. Ehtoollisosa

Ehtoollisosaan kuuluvat ehtoolliselle valmistautuminen, itse ehtoollinen ja ehtoollisesta kiittäminen. Ehtoollista vietetään kirkoissa lähes joka sunnuntai.

Uhrivirren aikana katetaan ehtoollispöytä ja kerätään kolehti eli uhrilahja, joka on mahdollisuus kiittää Jumalan lahjoista jakamalla omastaan tarvitseville. Liturgin rukouksen jälkeen seurakunta laulaa Pyhä-hymnin (Sanctus) yhdessä ”enkelien ja kaikkien pyhien kanssa”.

Ehtoollisrukouksessa muistetaan Jumalan pelastustekoja ja rukoillaan Pyhän Hengen läsnäoloa. Siihen sisältyvissä ehtoollisen asetussanoissa liturgi kertaa sen, miten Jeesus ennen kuolemaansa asetti ehtoollisen ja kehotti viettämään sitä hänen muistokseen.

Isä meidän on Jeesuksen itsensä oppilailleen opettama rukous. Seurakunta lausuu sen yhdessä liturgin kanssa.

Herran rauha ja Jumalan Karitsa. Liturgi ja seurakunta toivottavat toisilleen rauhaa. Jumalan Karitsa (Agnus Dei) -osassa seurakunta pyytää laulaen, että Kristus ottaisi pois maailman synnin ja antaisi rauhan ja siunauksen.

Ehtoollisen vietto. Ehtoollisella seurakunta tulee osalliseksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Alttarin äärellä voimme olla yhteydessä edesmen- neiden rakkaidemme kanssa. Ehtoollisen aikana kuullaan rauhallista musiikkia. Ehtoollinen on kasteen lisäksi luterilaisen kirkon toinen sakramentti.

Kiitosrukouksessa seurakunta kiittää Jumalaa vastaanottamastaan ehtoollisen lahjasta ja kristittyjen yhteydestä.

4. Päätös

Messun päätösosa on ylistystä ja kiitosta Jumalan lahjoista.

Ylistyksessä seurakunta kiittää ja kunnioittaa Jumalaa laulaen ja seisomaan nousten.

Herran siunaus. Pappi lukee seurakunnalle Herran siunauksen ja piirtää lopuksi sen ylle ristinmerkin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Herran siunauksella pyydetään siunausta ja varjelusta. Messuun osallistuvat voivat myös itse siunata itsensä ristinmerkillä.

Loppuvirsi on usein melodialtaan reipas ja tekstiltään iloinen.

Päätösmusiikiksi kirkkomuusikko voi soittaa uruilla kohottavaa ja iloista musiikkia. Päätösmusiikki voi olla myös luonteeltaan rohkaiseva kuoroesitys.

Lähettäminen. Pappi lausuu messun päätteeksi: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.” Lähettäminen sisältää ajatuksen, että kristityt on tarkoitettu palvelemaan myös toisia ihmisiä.

Teksti: Pälvi Ahoinpelto ja Hannu Vapaavuori

Kuvat: Esko Jämsä



9. sunnuntai helluntaista

Tiistai 9.8.2022

Totuus ja harha

Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen.


Kaksi alttarikynttilää

Psalmi

Antifoni:

Sinä tahdot sisimpääni totuuden -
ilmoita siis minulle viisautesi!

Ps. 51:8

Psalmi:

Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi,
minä riemuitsen sinun kättesi töistä.
  Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra,
  kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Tyhmä ei sitä käsitä,
mieletön ei sitä ymmärrä.
  Vaikka jumalattomat rehottavat kuin ruoho,
  vaikka väärintekijät nyt kukoistavat,
  he tuhoutuvat, katoavat ikiajoiksi.
Sinä, Herra, olet iäti Korkein.
Sinun vihollisesi sortuvat,
  sinun vihollisesi sortuvat, Herra,
  kaikki väärintekijät joutuvat hajalle.
Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu,
kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit.
  Heidät on istutettu Herran temppeliin,
  he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.
Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat,
kertovat Herran oikeamielisyydestä.
  Herra on minun turvakallioni,
  hän ei tee vääryyttä.

Ps. 92:5–10, 13–16

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Herra, minun Jumalani,
minä kerron sinun voimateoistasi
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.

Ps. 71:16


Alkuvirsiä

484 - Totuuden Henki, johda sinä meitä
533 - Sua kiitän, Jumalani
590 - Rauha ei saavu, jos emme me taivu

Päivän virsiä

115 - Oi Luoja, lohduttajamme
364 - Tie taivaan kaita, ahdas on
264 - On turmeltunut ihminen
211 - Oi Herra, kiitos sanastasi

Ensimmäinen lukukappale

5. Moos. 13:1–5

Viidennestä Mooseksen kirjasta, luvusta 13

Mooses sanoi:
”Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään.
    Teidän keskuuteenne saattaa ilmestyä profeetta tai unennäkijä, joka lupaa tehdä ihmeen tai tunnusteon ja joka näin koettaa taivuttaa teidät palvelemaan vieraita ja teille outoja jumalia. Älkää kuunnelko sellaisen profeetan tai unennäkijän sanoja, vaikka hänen lupaamansa ihme tapahtuisikin. Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina palvelijoinaan.”

TAI


Job 28:7–15, 23–28

Jobin kirjasta, luvusta 28

On tie, jota ei korppikotka näe
eikä haarahaukan silmä erota.
Sitä eivät astele vuorten pedot
eivätkä leijonat kulje sitä pitkin.
Ihminen käy käsiksi kovaan kallioon
ja kääntää nurin vuoret, perustuksia myöten,
hän louhii tunneleita kallioon,
ja niin tulevat maan aarteet ihmissilmien iloksi.
Virtojen lähteetkin ihminen patoaa,
tuo päivänvaloon sen, mitä ei silmä ole nähnyt.
    Mutta viisaus - missä se on?
Missä asuu ymmärrys?
Ihminen ei löydä tietä sen luokse,
tästä maailmasta sitä ei voi löytää.
Syvyydet sanovat: ”Ei viisaus ole täällä”,
ja meri sanoo: ”Ei liioin täällä minun luonani.”
Puhtaalla kullallakaan sitä ei voi ostaa,
hopeaa ei punnita sen hinnaksi.
Jumala yksin tuntee tien viisauden luo.
Hän yksin tietää, missä se asuu.
Hän näkee maan ääriin saakka,
hän näkee kaiken, mikä on taivaan alla.
Kun hän antoi tuulelle voiman,
kun hän osoitti vesille rajat,
kun hän sääti määräajat sateelle
ja avasi ukkosen jylinälle tien,
silloin hän näki viisauden, punnitsi sen,
otti sen palvelukseensa, piti sen kanssa neuvoa.
Ihmiselle hän sanoi:
”Viisautta on Herran pelko,
ymmärrystä se, että karttaa pahaa.”


Toinen lukukappale

1. Joh. 4:1–6

Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 4

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.
    Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.


Evankeliumi

Matt. 7:15–23

Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 7

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
    Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
    Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’
    Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”


Päivän rukous

Herramme ja Jumalamme.
Me olemme usein yleisen mielipiteen vankeja.
Se, mitä ihmiset sanovat,
merkitsee meille enemmän kuin se,
mikä sinun sanasi mukaan on totta ja oikeaa.
Avaa silmämme näkemään,
mikä elämässämme on vastoin sinun tahtoasi.
Anna voima mielesi mukaiseen elämäntapaan.
Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.